Koulunkäyntiä Australiassa

Luokkakavereille tiedoksi, että on täällä läksyjäkin tehty, vaikkei siltä välttämättä näytä. Läksyjä on tehty yli 10000 metrin korkeudessa, lentokentillä ja vaikka missä. Mutta olemme lukeneet myös muita kuin koulukirjoja. Me olemme molemmat lukeneet myös nämä kuvassa näkyvät kirjat.

Hauskin kohta on kirjassa Lasse ja Hämärämies (Anders Jacobsson & Sören Olsson):
"Tässä muutama tyhmä juttu koulusta, jonka nimi on Adolfinankoulu:
Ruokaa ei ole, sanoo Conny. Keittolan tädit nakkelevat lapsia muovimukeilla, jos lapset kysyvät, onko mitään syötävää. Lucianpäivänä oppilaat saavat puolikkaan piparkakun, sitten heidän on pakko syödä kaksi kiloa riisipuuroa, jotta pysyvät kylläisinä seuraavaan vuoteen. 
Välituntivalvoja sitoo lapset kiipeilytelineeseen ja ampuu heitä ritsalla, jos he ovat kilttejä. Jos he ovat tuhmia hän ampuu kanuunalla. Niin Conny on ainakin sanonut. Conny on myös kertonut, että kuudesluokkalaiset jahtaavat kolmosluokkalaisia rotanloukuilla. Kun he  jääneet kiinni pienistä sormistaan, käyttävät kuudesluokkalaiset kolmosluokkalaisten käsiä pingismailoina, sitten he ottavat jonkun ekaluokkalaisen palloksi."  

Jos läksyjä on tehty vaikka missä, niin on myös luettu näitä muita kirjoja vaikka missä: kävellessä, ruokakaupassa, takapenkillä, takapihalla.

Mutta on täällä opittu paljon asioita kirjojen ulkopuoleltakin (niistä olemme kirjoittaneet myös tänne blogiin). Esimerkiksi Ida oppi tekemään sillan, vaikka "liikuntatunnit" ovatkin pääsääntöisesti olleet uimarannalla.

Sinisillä Vuorilla

Kävimme Sinisillä Vuorilla (Blue Mountains), joka on Unescon maailmanperintökohde ja luonnonpuisto. Nimi johtuu siitä, että Eucalyptus-puiden lehdet saavat maiseman näyttämään sinertävältä.Tässä on alueen kuuluisin maamerkki: kolme siskoa.

 Maailman jyrkimmän junaradan lähtöpiste.

Tässä on Australian isoin köysirata, siis paljon isompi kuin se eläintarhan (Taronga Zoo) köysirata, johon mahtui kuusi ihmistä.

 Tässä on sama köysirata kaukaa katsottuna.
 

Tässä on Joelin ja minun jalat. Me seisomme parsakaalien päällä, hah hah. Tai ainakin siltä sademetsä allamme näyttää köysiradasta katsottuna.

 

Nyt ollaan Australian korkeimmassa köysiradassa. Se on kivaa! Hauskaa! Todistetusti meillä ei ole korkean paikan kammoa!

Pelikaaneja, Pelikaaneja, Pelikaaneja!

Olemme käyneet Australian pelikaanipääkaupungissa (The Entrance, NSW), jossa ruokitaan pelikaaneja joka päivä. Pelikaanit tietävät sen ja saapuvat paikalle ruokinta-aikaan. Ne ovat niille vain herkkupaloja, sillä ne voivat kalastaa itsekin ruokansa. Ajattelen, että kun ne kalastavat itse ruokansa ne syövät kotona ja silloin kun ne menevat ruokittavaksi, ne syövät ulkona.

Pelikanit ovat hauskoja, koska ne laskeutuvat kuin vesitasolentokoneet. Pelikaanit joutuvat odottamaan herkkupaloja. Katsokaa kuinka nälkäisiltä ne näyttävät!

 

Pelikaanit odottavat suu auki, että ne saavat ensimmäisen herkkupalan. Niillä ei ole hampaita, vaan ne nielaisevat saaliinsa kokonaisina.

Nyt  tuli herkkupalojen syöttäjä. Se ei ole todellakaan hauskaa, että joutuu odottamaan. Pelikaanit ovat tosi isoja lintuja. Ne syövät päivässä noin kilon kalaa.

  Nämä kaksi ovat jo kylläisiä. Katsokaa kuinka niiden massu on jo paljon pulleapi! 

 Meidän mielestämme oli tosi hauskaa nähdä pelikaanien ruokinta. 

Tässä vielä video ruokinnasta. Huomatkaa erityisesti pelikaanien tyylikäs vesitasolaskeutuminen.

 

Kaikki On Vinksin Vonksin

Käytössämme oleva auto näyttää ihan tavalliselta, vai mitä?

Mutta kun avaa oven, huomaa yhden ratkaisevan eron: ratti ei ole vasemmalla vaan oikealla puolella.

Australiassa ei ajeta oikealla puolella tietä niin kuin Suomessa vaan vasemmalla puolella tietä. Liikenneympyräkin kierretään myötäpäivään.

Täällä lisävarusteenä ei ole jääskrapa vaan harja ja sihveli. Tiedättekö miksi?

Tietysti rantahiekan pois lakaisua varten. :)

Kaikki on täällä vinksin vonksin. Vuodenajatkin ovat päinvastoin. Täällä lähestytään syksyä, kun Suomessa lähestytään kevättä. Täällä päivänpaisteen puoli on pohjoiseen, kun Suomessa se on etelään. Kaikki on siis todella vinksin vonksin.

Naurattavia Paikkoja

Täällä on paljon hauskoja paikannimiä. On vaikeaa olla nauramatta. Tässä muutama hupaisa nimi, joihin olemme täällä törmänneet.

Tuntuu lähes käsittämättömältä, että Woollooomooloo -niminen paikka on yksi Sydneyn lähiöistä. Se tarkoittaa aborginaalien eli Australian alkuasukkaiden kielellä 'nuori musta kenguru'. Se sattuu olemaan myös englanninkielinen sana, missä on eniten o-kirjaimia.

Woywoy on hauska paikka, koska se kuulostaa siltä, että siellä voivotellaan ja syödään kauheasti voita. Mutta aborginaalien kielellä se tarkoittaa 'paljon vettä' eli tämä paikka on saanut nimensä luonnosta.

Ulladulla kuulostaa, että se on nimetty "ulle-dulle-doff-kinke-laade-koff" -lorun mukaan, mutta se tarkoittaakin alkukielellä turvallista satamaa.

Turramurra kuulostaa siltä, että se olisi nallekarhujen asuinpaikka. Mutta Australian alkuasukkaiden kielellä se tarkoittaa korkeaa paikkaa.

Kotoista Nakkilat ja Karkkilat eivät naurata ollenkaan näitten nimien rinnalla. On se niin mukavaa, kun on hauskaa!

Eläintarhaan!

Tässä olemme lautalla matkalla Taronga-eläintarhaan Sydney:ssä. Tunnelmat ovat korkealla.

  Nyt olemme päässeet köysirataan ja kohta nähdään hienoja eläimiä. 

 Tässä on kenguru. Eikös se olekin veikeä eläin? Emme tienneet, että niitäkin on eri lajeja (65!).

 Tässä on krokotiili. Katsokaa sen teräviä hampaita! 

Tässä on pari kirahvia. Eivätkös ne olekin hienoja eläimiä? Ja katsokaa tätä upeaa maisemaa. Taronga on varmasti yksi maailman kauneimpia eläintarhoja.

 

 Tässä on kolme simpanssia. Mitäpä he katselevat?

Australialainen Jätehuolto

Useimpina aamuina heräämme papukaijojen rääkymiseen. Mutta tiistaiaamuisin kadulla rämistelee roska-auto. Se on aika kätevä, siinä on robottikoura. Sen asiosta kuljettajan ei tarvitse nousta ilmastoidusta hytistä ollenkaan. Katso oheinen video.

Muutenkin jätehuolto on hoidettu varsin hienosti. Roskapönttöjä on kolmenlaisia: punakantiset ovat sekajätetteelle, keltakantiset kierrätysjätteelle (pahvit, lasipullot, muovi yms.) ja sinikantiset ovat puutarhajätteelle. Sekajäte kerätään joka viikko mutta kierrätysjäte ja puutarhajäte vuoroviikoin.

Edellisenä iltana koko naapurusto laittaa pöntöt kaudunviereen odottamaan roska-autoja. Ensimmäinen kerää puutarhajätteeen tai kierrätysjätteen. Toinen auto hakee sekajätteen. Kätevää, eikö totta? 

Erilainen Syntymäpäivä

Vietimme sunnuntaina synttäreitäni. Pääsin kerrankin viettämään synttäreitäni oikeaan aikaan, sillä olen syntynyt Suomen aikaan aamuyöllä. Aloitimme juhlinnan syömällä järvenrantaravintolassa, jonka terassilta oli kiva katsella pelikaaneja. Sitten menimme kotiin vaihtamaan uimavaatteet ja menimme uimaan, sillä lämpötila kohosi +33 asteeseen. Näin kuumia synttäreitä ei minulla ole koskaan ollut!

Minulla on uusi UV-säteilyltä suojaava uimapaita.

Uinnin jälkeen menimme takaisin kotiin grillaamaan nakkeja ja syömään kakkua. En ole koskaan ennen saanut tuoreita mansikoita syntymäpäiväkakun päällä. 

Kakku oli niin hyvää, että kuva muistettiin ottaa vasta, kun kakkua oli maistettu.

Sitten avattiin lahjat. Sain lahjaksi jonkinmoisen kaukosäätimellä ohjattavan helikopterin ja legopalikannäköisiä pyyhekumeja. Syntymäpäivä oli tosi mukava.  

Australian Dollari

 

Australian rahat ovat hienoja. Niissä on ikkuna ja ne ovat muutenkin hienoja. Setelit ovat hyvin värikkäitä ja kolikot ovat eri kokoisia ja eri muotoisia. Raha yksiköt ovat dollari ja sentti.Yhdellä eurolla saa puolitoista Australian dollaria.

Koalaa tapaamassa

Tapasimme tänään koalan. Koala on vain Australian itärannikolla asustava pieni pussikarhu. Koala tarkoittaa Australian alkuperäiskansan kielellä ”ei juo”. Koalat eivät yleensä juo, vaan ne saavat tarvitsemansa nesteen ravintonsa (Eukalyptusten lehtien) mukana. Koalat ovat hyvin valikoivia ruokansa suhteen. Vaikka Eukalyptus-puita on monta sataa lajiketta, koalat kelpuuttavat niistä vain 30-40.

Pääsimme myös silittämään koalaa ja sen turkki oli tosi pehmeä. Näimme tänään muitakin eläimiä: vesikilpikonnia, emuja ja kenguruita. Niistä lisää myöhemmin.